12 Apr 2014

Red lips and something else

Pikainen hengissäolotiedote.

Huomenna (tai asap) yritän kirjoitella tänne enemmän 
kuulumisia ja laittaa parempaa kuvamateriaalia, kuin tämmöistä 
instagram-näpsyä...

Joten palailen pian! 

6 Feb 2014

Leather Lover

Tuli vain mieleen, että mitähän kaikkea (lähinnä) naiset ovat tehneet, saadakseen unelmiensa laukun?
  -Onko joku murhattu laukun vuoksi? Tehty veropetos tai kiristetty? Pahoinpidelty?

Tai millaisia hankaluuksia laukut ovat aiheuttaneet?
  -Lentokenttä evakuoitiin oudon laukun takia, Etelä-Suomesta löytyi laukkuun pakattu naisen ruumis, laukku varastettiin lentokentän ulkopuolelta

Itse heräsin tuntia aikaisemmin kuin tavallisesti, kinasin äidin kanssa, soitin pari puhelua, toteutin "nyt et pääse sanomaan mitään"- pehmityksen, ajoin liian lujaa ja jätin Trendin lukemisen seuraavalle aamulle. 

Onko laukku kaiken tämän arvoinen?
  -

28 Jan 2014

sydänkyyneleet

En ole piirtänyt tosi pitkään aikaan. Se voi johtua siitä, etten ole löytänyt piirtämiseen tarvittavaa tunnetilaa. Piirtäessä pitää olla rauhallinen olo, mutta samalla selkeä päämäärä. 
Oma olotila määrittää ainakin mun piirrustuksissa paljon. Jos olen onnellinen, piirrän iloisia ihmisiä. 

Äitipuoli sanoi kerran, että ne kuvat jotka olin piirtänyt surullisena, olivat kaikista parhaita.
Olen tästä jokseenkin samaa mieltä. Aina surullisena piirtäessä, hakee kuvaan samaa tunnetilaa, kuin mikä itsellä on. Keskittyminen on surullisena ihan erilaista, kuin esimerkiksi iloisena. 
Iloisena myös helposti turhautuu, jos kuva ei onnistu. Surullisena oletuksena ei ole täydellinen kuva, vaan omien tunteiden käsittely.  

Piirtäminen on terapiaa. Olen piirtänyt muun muassa suruun, ikävään, ihastukseen, rakkauteen ja pohdintaan liittyviä kuvia. Olen piirtänyt kerran myös huomionkipeyttäni.

Mulla on ollut lähemmäs viikon paha olla. Tänään purin osan tunteista paperille ja piirsin ylläolevan kuvan.
Sen katsominen auttaa, sillä ainakin tuo kuva tietää, millainen olo minulla on. 

22 Jan 2014

I sink to the bottom of sea, because heavy jewelry

Ai miten nämä kuvat liittyvät toisiinsa?
 - No kun tajusin, että musta on tullu aika vaativa ihminen...

Olen päättänyt, että tämä "haluan vain laadukasta materiaa" - juttu lähti siitä kun ostin iPhonen. Sen jälkeen mun on päähän jäänyt ajatus, että ostan vain sen mitä oikeasti haluan. Mun tapauksessa se tarkoittaa, että ne hankinnat on kalliita.

Kannoin viime viikolla 8 kassillista mun vaatteita varastoon. Ihan vaan siksi, koska ne ei ollu niitä lemppareita. Haluan, että mun kaapissa (ja päällä) on vaatteita, joista tulee oikeasti hyvä fiilis.

Sama pätee meikkeihin. En tiedä, onko äitipuoli salaa opettanu mut ostamaan laatua. Kuitenkin Sokokselta pari viikkoa sitten tilausta tehdessäni, en edes viitsinyt katsoa onko Lancômen meikkipuuterille halvempaa korviketta. Vaikka pelkkä puurerin grammamäärä oli puolet pienempi kuin halvemmissa merkeissä, olin jo päättänyt mitä haluan. 

Mutta eikai tämä laadunvalvonta niin pahasta ole?

Jos ostat täydellisen talvitakin (täydellinen = et kelpuuta enää mitään muuta) ei kaapit ole täynnä niitä vähemmän kivoja takkeja. 
Samalla rahaakin säästyy. Kun kerran satsaa siihen sormukseen, jonka on aina halunnut, ei tarvitse olla koko ajan selailemassa H&M:n rihkamavalikoimia. 

Tosin eilen ei olisi pitänyt eksyä Marimekon verkkokauppaan, sillä taisin löytää sen oikean laukun. Olen halunnut tuommoista isompaa, ruskeanahkaista laukkua jo monta kuukautta. Mua kyllä jo kiellettiin ostamasta tuo, mutta jos lopetan tupakoinnin ja ostan tuon palkinnoksi?